Kiuruveden kaupunki

Luomu-Suomen pääkaupungilla Kiuruvedellä on pitkät perinteet maataloudessa. Kiuruvesi tarjoaa luonnonläheisyyttä ja maaseudunrauhaa.

Tietoa Kiuruveden kaupungista

Perustettu	1993
Väestö	9 749 asukasta	(31.12.2006)
Pinta-ala	1 422,91 km2
Maapinta-ala	1 328,12 km2
Vesipinta-ala	94,79 km2	(sisävesiä)
Asukastiheys	7 asukasta/km2

Tuloveroprosentti	19,25 %	(v. 2007)
Yleinen kiinteistöveroprosentti	0,70 %	(v. 2007)

Kaupunginjohtaja	Erkki Strömmer
Kotisivut	www.kiuruvesi.fi

Kiuruveden sijainti

Lääni	Itä-Suomen lääni
Maakunta	Pohjois-Savon maakunta

Kiuruveden historia

Asukasluvun kehitys 1700-luvulta nykypäivään

Vuosien 1775—1875 aikana Kiuruveden väestömäärä kasvoi 1 287 asukkaasta 5 711 asukkaaseen eli väkiluku melkein viisinkertaistui. Samanlaista kehitystä oli havaittavissa Savossa ja koko valtakunnan alueella. 1860-luvulla koettujen nälkävuosien aikana asukkaiden kuolleisuus oli suurta. Vuosina 1867 ja 1868 Kiuruvedellä kuoli kaiken kaikkiaan 823 ihmistä pääasiassa nälkään ja lavantautiin.

Väestön määrä kasvoi eniten 1880-luvulla, jolloin tapahtui myös alueliitoksia. 1940-luvulla tapahtunut väestönkasvu johtui lähinnä siirtoväen asuttamisesta alueelle. 1960-luvulla kunnan asukasluku oli suurimmillaan n. 17.000 asukasta. Syntyvyyden romahtaminen ja muuttoliikkeen voimistuminen käänsi Kiuruveden asukasluvun nopeaan laskuun vuosina 1960—1975. Tuolloin kuolleisuus ylitti jo syntyvyyden.

Nykyään Kiuruvedellä asuu 9 745 asukasta (1.1.2006), joista puolet keskustan alueella. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Kiuruveden väkiluku on tipahtanut 1 248 asukkaan verran ja vuosien 1980—2006 aikana väkiluku on laskenut 2 285 asukkaalla.

Teollisuuden ja käsityön nousu

Kiuruvedellä maalaisyhteiskunta aloitti teollisen toimintansa myllylaitoksilla, joita oli kahdenlaisia: kotitarvemyllyjä ja jauhotullimyllyjä. Kotitarvemyllyistä saatuje jauhojen laatu riitti omiin tarpeisiinsa kun taas jauhotullimyllyt tuottivat laadukkaampia jauhoja myös muiden tarpeisiin ja sitä jaettiinkin sivullisille korvausta eli tullia vastaan. Eniten kotitarvemyllyjä oli 1890-luvun puolivälissä, jolloin niitä oli Kiuruveden kunnan alueella yli 50.

Sahateollisuus ei kukoistanut Kiuruvedellä vielä autonomian aikana vaan vasta 1890-luvulla, kun talolliset Herman Pennanen ja Heikki Lind anoivat sahalle perustamislupaa Ryönänkoskeen. Ensimmäisenä luvan sai Pennanen vuonna 1901 ja tämä Mäntyjuotin saha olikin laatuaan Kiuruveden ensimmäinen. Viisi vuotta myöhemmin aloitti toimintansa paikkakunnan ensimmäinen höyrysaha, jossa oli yksi raami ja halkosirkkeli.

Autonomian aikana yleisimmät käsiteollisuuden ammatit olivat suutari, räätäli, kelloseppä ja läkkiseppä. Käsityön ja teollisuuden merkitys asukkaiden työllistäjänä ei ollut kovin suuri. Teollinenkin toiminta oli vähäistä ja huomattavimmat teollisuusyritykset toimivat tiilenvalmistuksen alalla, jota harjoitettiin luultavammin vain muutamassa perheyrityksessä. Tiilillä oli kuitenkin hyvä menekki ja niitä myytiin myös lähikuntiin.

Maalaistaloutta Kiuruvedellä

Karjataloudella oli huomattava merkitys alueella asuneille ihmisille jo 1500-luvulta lähtien. Karjamäärät olivat tuolloin melko pieniä. Esimerkiksi vuonna 1562 Kiuruvedellä oli vain 19 lehmää ja viisi vuotta myöhemmin 27. Puoli vuosisataa myöhemmin lehmiä oli jo 140. 1800-luvun lopulla Kiuruvesi nousi maineeseen maatiaiskarjallaan eli "Kiuruveden lehmärodulla". Kiuruvettä alettiinkin pian kutsumaan maitopitäjäksi.

Karjatalouden ohella Kiuruvedellä on harjotettu kaskenviljelyä, maanviljelyä ja metsätaloutta. Kaskenviljely loi perustan uudenajan savolaisten talouselämälle. Kaskenviljely onkin nimenomaan itäsuomalainen maanviljelyn muoto. Kaskenviljelyn merkitys lähti jyrkkään laskun 1890-luvulla ja sen lopettaminen merkitsikin peloviljelyn ja peltoheinän lisääntymistä sekä sen myötä siirtymistä kohti karjataloutta.

Maanviljely oli 1860-luvulle saakka pääasiassa viljanviljelyvaltaista, Länsi-Suomessan pelloissa ja Itä-Suomessa kaskessa. Vuonna 1880 viljelyn pinta-ala oli noin 4300 ha ja vuonna 1910 jo melkein 2100 ha eli kasvu oli ollut lähes kolminkertainen. Viljelmien keskikoko oli vajaat kuusi hehtaaria eli pientilat olivat suositumpia kuin isot tilat.

Metsätalouden käynnistyminen alkoi hitaasti 1800-luvun puolessa välissä, sillä runsas kaskiviljely oli hävittänyt metsiä ja kaskimailla voitiin kasvattaa ainoastaan pientä puuta. Toinen syy metsän vähyyteen oli 1890-luvulla aloitettu metsien myynti ja erityisesti läänin pohjoisosissa oli tarvetta jopa kotitarvepuista. Kun sahateollisuus alkoi, nousivat metsät suureen arvoon ja siitä saatuja varoja käytettiin esimerkiksi viljanviljelyn ja karjatalouden uudistamiseen.

Liikenneyhteydet

Kiuruvetisten ensimmäisenä kulkureittinä oli vesistö, joista merkittävin reitti meni Kiuruvedeltä Haapajärven kautta Suomenlahdelle saakka. Vuosien saatossa vesireiteillä kulkeneiden alusten koko kasvoi ja suurin niistä oli vuonna 1906 liikennöinnin aloittanut KIURUVESI niminen laiva. Siihen mahtui matkustajia peräti 150 ja siinä oli kaksi potkuria. Pituutta aluksella oli 27 metriä ja leveyttä 4 metriä. 1920-luvulla rautatiet syrjäyttivät Kiuruveden laivaliikenteen ja se loppui kokonaan vuonna 1932.

1850-luvun alkupuolella vesireittien rinnalle tuli maantiet, kun maantieyhteydet Kiuruvedeltä itään Iisalmeen ja etelään Pielavedelle saatiin kuntoon. Maanteiden merkitys oli huomattava, koska vesitiet Kiuruvedeltä eivät olleet yhtä runsaita ja käyttökelpoisia kuin muissa Savon pitäjissä.

Kiuruvesi nykyään

Kiuruveden kunta perustettiin vuonna 1873 ja kaupungiksi Kiuruvesi muuttui vuoden 1993 alussa. Kaupunki on elinvoimainen ja tasapainoinen kestävän kehityksen maaseutukaupunki Ylä-Savossa, keskellä Suomea hyvien liikenneyhteyksien varrella.

Kiuruvesi on ollut jo keskiajalta lähtien maatalousaluetta, ja maitopitäjän maine ei ole katteeton. Kiuruvedellä maidontuotanto ja naudanlihan tuotanto on runsaanpaa kuin missään muussa Suomen kunnassa. Peltoa on viljelyssä 19 400 ha. Maatiloja on 520, ja ne tuottavat maitoa 42 milj. litraa vuodessa. Tiloista 56 ja peltoalasta 2 300 ha on luomutuotannossa. Kiuruveden kaupungin visio 2010 on "Kiuruvesi, Luomu-Suomen pääkaupunki".